Itsensä brändääjät herättävät pätemisen tarpeellaan vihaa ja kateutta

Jos poistut ylipäätänsä kotoa näinä aikoina, niin katso ympärillesi. Esimerkiksi kaupan tuulikaapissa on edelleen menneisyyden haamu, ilmoitustaulu, jossa martat myyvät marjoja ja jälkijunaan jääneet ATK-asiantuntijat korjauspalvelujaan. Kyseessä on kaupunginosan yhteinen esihistoriallinen someseinä, jonka ovat sittemmin korvanneet samojen kaupunginosien Facebook-ryhmät.   Mutta vielä näkee myös työpaikkailmoituksia, joissa henkilöt mainostavat itseään. Sitä, että he ovat juuri tässä hyviä ja että heidät kannattaa palkata juuri tästä syystä.

Nythän tämä samainen toiminta onnistuu helposti netissä, tarkemmin sanoen LinkedInissä.
LinkedIn on täynnä ihmisiä, jotka ovat jostain blogikirjoituksesta lukeneet itsensä brändäämisen alkeet. He ovat yleensä melko tavallisia tallaajia, vaikkakin ilmiselvästi itseensä kovin tyytyväisiä sellaisia. Postauksiensa perusteella he tekevät loistavaa tulosta harva se päivä, kauppoja satelee sieltä täältä. He kääntävät arkisimmankin elämän tapahtuman jonkinlaiseksi opetukseksi, jonka voi linkittää työelämään heiveröisemmälläkin aasinsillalla.

Kaikki tämä saa heidät kuulostamaan pätemisen tarpeeseen ripustautuneilta nousukkailta. He, jotka puhuvat kognitiivisesta dissonanssista, kun edessä on aivan tyypillinen ristiriita. Heidän suunsa tuottaa sivistyssanoja, joista puuttuu tyystin konteksti. He ovat kuin ylityöllistetty maakuntalääkäri, josta piti tulla yksityisen sektorin erikoislääkäri pääkaupunkiseudulle, mutta urahaaveiden kariutuessa he latelevat latinankielisiä termejä vastaanotolle raahautuneelle vanhukselle, jota oikeasti vain kiinnostaa, että saako hän nyt sen reseptinsä uusittua vai ei.

Tämäkin teksti sisältää todennäköisesti liikaa kielikuvia, jolla pyrin vain korostamaan, että tiedän jostain jotain. Yritän olla parempi kuin nuo, joita niin armottomasti mollaan. Viljelen sanoja, jotka osoittavat, että olen kirjani lukenut. Tulen postaamaan tämän tekstin LinkedIniin jollain pirun hienolla saatteella. Sitten seuraan pakonomaisesti, kuinka monta tykkäystä se onkaan saanut.

Voihan se myöskin olla niin, että kaikki nämä myyntimiehestä henkilöbrändeiksi itsensä ylentäneet ovat juuri sellaisia, mitä heidän pitääkin olla. Elävät oman näköistä elämää ja nauttivat tekstien kirjoittamisesta sosiaaliseen mediaan sekä jaoista ja tykkäyksistä. Ehkä he brändäävät itseään myös omasta ilostaan, eivät siksi, että se on pakkopullaa, kuten se itselleni tuntuisi.

Mitä enemmän ihminen on eksyksissä itsensä kanssa, sitä enemmän hän etsii syyllisiä ulkopuolelta, muista ihmisistä – niin näköjään minäkin. Toisia sormella osoittaminen ei kuitenkaan ole voittava strategia. Pahinta mitä voimme itsellemme tehdä on antaa vihan tai kateuden asettua taloksi myrkyttämään mieltämme.

Leppymätön viha tai kalvava kateus on juurikin samaa kuin joisi päivittäin myrkkyä, mutta toivoen samalla sen toisen sairastuvan.

Lupaan, että pahan puhuminen tai edes sen ajattelu viattomista itsensä markkinoijista loppuu tähän. Jokaisella on oikeus itsensä näköiseen elämään. Hyvä niin, sillä joku syy siihenkin on, että minäkin tässä kirjoittelen.

Petteri Kilpinen

Aava Virta

liiketoimintajohtaja

Petterin suuri intohimo on ihmisen potentiaalin johtaminen, joko organisaation johtamisen tai itsensä johtamisen näkökulmasta. Hän yhdistää tuoreella tavalla yrityksen johtamisen, motivaation ja työssä jaksamisen sekä energisyyden. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat vuorovaikutustaidot ja kyky inspiroida ihmisiä. Petterillä on pitkä ja menestyksellinen ura toimitusjohtajana, ja sen lisäksi hän on valmentanut tuhansia yritysjohtaja ja esimiehiä sekä huippu-urheilijoita, Suomen mestareista olympiavoittajiin, niin Suomessa kuin maailmallakin.