Bonfire.fi

IT-ala todistaa: Suomi tarvitsee jatkuvaa oppimista

Pitkällä IT-urallani työni on ollut paljon puhuttua jatkuvaa oppimista. Olen myös innokas valmentamaan muita. Nyt samaa tarvitsee koko Suomen yhteiskunta IT-alan osaajapulan helpottamiseksi. Tietä näyttävät pikakoulutukset koodariksi.

Opiskelin aikoinani kauppakorkeakoulussa professori Markku Sääksjärven vetämässä systeemit-koulutusohjelmassa. Se oli Suomen ensimmäisiä IT-koulutusohjelmia kaupallisella alalla.

Muistan vielä hyvin Sääksjärven teesin, jonka mukaan IT-ekonomien rooli on toimia tekniikan ja johdon välissä auttamassa tietotekniikan hyödyntämisessä yrityksen liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin. Tämä asetelma ei ole muuttunut, toisin kuin maailma ympärillä.

Tietotekniikan maailmassa olen tottunut siihen, että kaikki muuttuu nopeasti. Siksi on mahdotonta tyytyä olemassa olevaan osaamiseen: sitä täytyy koko ajan päivittää hankkimalla uusinta tietoa. Jos olisin tyytynyt kauppakorkeakoulun oppeihin, olisin pudonnut heti kyydistä.

IT-yritykset kärvistelevät osaajapulassa

Jatkuvan oppimisen toimintamallia täytyy laajentaa järjestelmällisesti koko Suomen yhteiskunnan tasolle. Nyky-yhteiskunnassa ja erityisesti valkokaulusammateissa osaaminen ja kyvykkyydet ovat se, mistä ollaan valmiita maksamaan.

Akuutti osaamisvaje vallitsee erityisesti IT-alalla, jossa yritykset kärvistelevät osaajapulan kourissa. Tästä aiheutuu kansantalouden tasolla merkittävä kasvun pullonkaula.

Hyvää mallia näyttävät koulutukset, joilla jopa alanvaihtaja voi edetä pikatietä koodariksi. Jotkut IT-yritykset tulevat opiskelijoita vastaan jopa korvaamalla opintolainan saadakseen nopeammin uusia osaajia.

Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä alkuunkaan. Koulutusten kysyntäkin ylittää tarjonnan huimasti, mistä kertoo mainitun koodarikoulutuksen hakijamäärä. Tarjolla oli 30 koulutuspaikkaa ja hakijoita oli 400.

Tarvitsemme merkittävästi laajemmat mahdollisuudet IT-alan osaajien kouluttamiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Tämä palvelee myös tarvetta huolehtia nuorten työllistymisestä mielekkäällä tavalla sekä löytää ratkaisuja rakenteelliseen työttömyyteen. Sitä paitsi ilman työvoimapulaakin teknologiaosaajat keksivät itse, mitä uutta voi tehdä, ja luovat uusia työpaikkoja. Sen on suomalainen startup-kenttä osoittanut.

Myös johtajan pitää valmentautua

Osana itseni kouluttamista olen kokenut, että ihan normaalissa yrityksen johtamisessa johtaja tarvitsee valmentamista ja vuoropuhelua. Kun toinen ihminen ohjaa ja kysyy, mitä tavoittelet ja mitä vaihtoehtoja sinulla on, keksit itse keskustelun lopputuloksena, mitä pitää tehdä. Tällainen haasteiden ja ratkaisujen ympärillä käytävä vuoropuheluhan on aina jonkinmuotoista ”coachausta”.

Pyrin käymään asiakkaiden kanssa valmentavaa keskustelua. Haluan herättää ajatuksia, jotta asiakas tekee itselleen optimaaliset päätökset ja valinnat oman visionsa saavuttamiseksi.
Dell Technologiesilla yritämme tehdä samaa sparraamista niin sisäisesti kuin asiakkaiden kanssa.

Googlen pääjohtajallakin on ollut oma valmentajansa, jenkkifutisvalmentajana ansioitunut Bill Campbell. Hänen johtajuuden pelikirjansa on toiminut monen muunkin Piilaakson jättiläisen johdon ratkaisevan tärkeänä apuna, mistä kertoo kirja Trillion dollar coach.

Vuoropuhelun arvosta kannattaa lukea Jim Collinsin tutkimukseen pohjaavat havainnot siitä, mitkä yritysjohtajan ominaisuudet vaikuttavat yrityksen menestyksen. Olennaista oli, että menestyneiden yritysten johtajat keskittyvät johtoryhmätyöskentelyyn, aitoon keskusteluun ja koko johtoryhmän osaamisen hyödyntämiseen.

Olen aina arvostanut vuoropuhelua. Käytän omana resurssina oman tiimin jäseniä ja kysyn kumppaneilta ja ulkopuolisilta näkemyksiä päätöstilanteissa. Vuorovaikutus ja asioiden sparraaminen johtavat usein ratkaisuun, koska se auttaa jäsentämään ja kirkastamaan ajatuksia.

Suomesta ohjelmistovaltio

Alasta riippumatta yritysten johdossa kaikki ymmärtävät, että yrityksen kilpailukyky lähtee osaamisesta ja innovoinnista. Täytyy osata soveltaa osaamista tuloksellisesti uusiin innovaatioihin.
Koko Suomen tulevaisuuden kannalta meidän kannattaisi satsata voimakkaasti ohjelmistokehityksen osaamiseen. Sitä kautta pystyisimme parantamaan maan kilpailukykyä tuntuvasti. Mikä parasta, ohjelmistokehitystä varten ei tarvitse rakentaa mitään uutta infrastruktuuria.

Moniin Suomen yrityselämän merkittäviin tähtiin kuten Wolt ja Supercell liittyy vahvasti ohjelmisto-osaaminen. Niiden menestyksen takana on tietysti erinomaista liiketoimintasosaamista, hyvä bisnesmalli ja muuta erikoisosaamista. Silti näkisin, että ohjelmistokehitysosaaminen on vielä pitkälti käyttämätön voimavara.

Ohjelmisto-osaamisella on valtava kysyntä koko maailmassa, kun liiketoimintaprosessit digitalisoituvat. Mitä jos tekisimme Suomesta todellisen ohjelmistovaltion? Ja sitoutuisimme yhteisesti luomaan tilaa ja mahdollisuuksia jatkuvalle oppimiselle?

Viime kädessä on jokaisen oma asia, haluaako oppia ja kehittyä. Vastuuta ei voi ulkoistaa. Jos haluaa pitkän päälle pärjätä, kannattaa suhtautua vakavasti oppimiseen, koska se on tie ylläpitää omaa markkina-arvoa ja vaikuttaa omaan taloudelliseen tilanteeseen. Monesti jokin muodollinen koulutus toki tarvitaan, ja koulutusohjelmat avaavat myös arvokkaita yhteyksiä.

En varmasti olisi jaksanut ja pärjännyt alati kiristyvässä it-alan kilpailussa ilman paloa jatkuvaan oppimiseen. Vaikka siirryn nyt pois päivätöistä, en aio luopua tästä jatkuvan oppimisen käytännöstä. Luonnollisesti oppimisen kohdealueet tulevat kehittymään uuteen suuntaan.

Antero Sarén

Technology and new business enthusiast, blog writer

Antero on pitkän linjan tietoyhteiskuntavaikuttaja, ihmisläheinen johtaja sekä intohimoinen mökkeilijä, kuntoilija ja luonnossa liikkuja. Hän toimii tällä hetkellä Dellin toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on ollut erilaisissa johtotehtävissä muun muassa VMwarella, Postilla ja Compaqilla.

Lisää vaikuttajalta Antero Sarén


Lisää kategoriasta Tulevaisuus