Ikääntyvä Suomi tarvitsee tuottavuusloikan – vastaus on teknologia
Tilastokeskuksen julkaistua väestöennusteensa on julkisuudessa kauhisteltu syntyvyyden laskua ja väestön ikääntymistä. Tämä väestörakenteen muutos on yksi jo pitkään tiedossa olleista megatrendeistä, jotka koskettavat kaikkien kehittyneiden maiden tulevaisuutta. Vuoteen 2030 mennessä maailmassa on yli miljardi yli 65-vuotiasta – ensimmäistä kertaa maapallon historiassa heitä on enemmän kuin alle 5-vuotiaita lapsia.
Länsimaiden harmaantuva väestö tarkoittaa huoltosuhteen merkittävää heikkenemistä ja ennennäkemätöntä painetta julkisen puolen kuluihin ja eläkejärjestelmiin. Miten selviydymme tulevien vuosikymmenten taloudellisesta nälkäkuurista ennen kuin väestön ikäjakauma saavuttaa jälleen tasapainoisemman tilan?
Tuottavuusloikka tehdään teknologioiden avulla
Uudet innovaatiot ja teknologiat ovat aiemminkin mahdollistaneet radikaalit tuottavuusparannukset. 1800-luvulla ensimmäinen teollinen vallankumous mullisti tavaroiden valmistuksen, viestinnän ja liikkumisen teräksen, höyrykoneiden, rautateiden ja sähkötyksen muodossa. Seuraava vuosisata vauhditti teollistumista sähkön ja öljyn yleistyessä, ja antibioottien tapaiset keksinnöt lääketieteen saralla pidensivät ihmisten elinikää. Nyt 2000-luvulla meillä on jälleen käytössä sellaisia uusia teknologioita, jotka voivat mahdollistaa samankaltaisen muutoksen.
Me tarvitsemme tuon teknologioiden mahdollistaman tuottavuusparannuksen, sillä viimeisen 40 vuoden aikana tuottavuuskehitys on lähes pysähtynyt. Tämä voi kuulostaa oudolta – etenkin kun esimerkiksi Internetin läpilyönti sattuu tähän aikahaarukkaan. Kehittyneiden maiden tuottavuuskehitys on lähes nollassa, koska velkamäärät kasvavat, väestön ikääntyminen nostaa kokonaiskuluja ja tiettyjä aloja riivaa krooninen työvoimapula.
Jos jatkamme nykyisellä tavalla, olemme menossa kohti hyvin rajoittunutta tulevaisuutta. Muuttuva demografia vaatii radikaalia muutosta, jotta voimme turvata ruuan, energian, veden ja raaka-aineiden riittävyyden kaikille jatkossakin.
Miten teknologia mahdollistaa muutoksen?
1. Tekoälystä tulee tukiäly. Tukiälyn avulla yhdellä ihmisellä voi olla tuhannen ihmisen tieto, jolloin muun muassa päätöksenteko asiassa kuin asiassa nopeutuu ja paranee. Tekoäly nivoutuu jo monessa kohtaa päivittäiseen elämäämme, emmekä aina edes huomaa sitä, kuten vaikkapa kysyessämme apua chatin asiakaspalvelubotilta.
Tekoäly mahdollistaa monien asioiden delegoimisen tietokoneille, mikä näkyy esimerkiksi edellä mainitussa ohjelmistorobotiikassa. Jotkut pelkäävät tekoälyn vievän työpaikat, mutta todennäköisempää on, että työnkuvat vain muuttuvat. Ensimmäisen teollisen vallankumouksen aikana työpaikat siirtyivät maataloudesta teollisuuteen, ja tietokoneiden vallatessa toimistot työnkuvat muokkautuivat uudenlaisiksi, mutta työpaikat itsessään eivät merkittävästi vähentyneet. Uskon, että tekoäly muuttaa nykyisiä töitä luovempaan suuntaan, kun rutiinihommat jäävät koneille. Työn tehostuminen mahdollistaa sitä paitsi älykkään joutenolon, joka on aivotutkijoiden mukaan otollisin tila uusille ideoille – eli voimme odottaa yhä parempia innovaatioita tulevaisuudessa!
2. Ääniohjaus vapauttaa kädet. Puheentunnistuksen kehittyessä ääniohjaus nousee tehokkaimmaksi tavaksi kommunikoida tietokoneen kanssa. Nykyäänhän me käytämme tietokonetta pääasiallisesti näppäimistön ja hiiren avulla. Entä jos käskyttäisit tietokonettasi sujuvasti puhumalla? Voisit samalla valmistaa illallista ja ohjeistaa tietokonetta päivittämään kalenteriasi ja tekemään tarvittavat varaukset ja muutokset seuraavan päiväsi tapaamisiin. Uskon, että ääniohjaus lyö kunnolla läpi muutaman vuoden sisällä, mikä mahdollistaa huomattavan henkilökohtaisen tuottavuuden parantamisen.
Moni tuntee jo puhetta tottelevat virtuaaliassistentit – esimerkiksi MS Cortana, Amazon Alexa, Applen Siri, Google Assistant – jotka kehittyvät kovaa vauhtia. Olemme lähellä sitä pistettä, jossa ääniapurit muuttuvat edelläkävijöiden kuriositeetista suuren yleisön arjen työkaluiksi.
3. Digitaalinen valmistus. Kolmas alue radikaalin tuottavuusloikan mahdollistamiseksi on digitaalinen valmistus (digital manufacturing). Valmistavan teollisuuden prosessit ovat vielä pitkälti analogisia. Digitaalinen valmistus tulee mullistamaan käsityksemme siitä, kuinka tuotteita suunnitellaan, valmistetaan ja jaellaan tulevaisuudessa.
Isoa osaa tässä muutoksessa näyttelee 3D-tulostaminen. Sen avulla voidaan suunnitella kokonaan uudenlaisia tuotteita, rakenteita ja osia, joita ei perinteisillä menetelmillä kuten ruiskuvalulla tai CNC-jyrsinnällä ole voitu toteuttaa. 3D-tulostaminen nopeuttaa valmistusta, kun kokonaisia tuotantovaiheita, esimerkiksi muottien valmistaminen, voidaan jättää pois. Materiaalihukka jää minimiin, sillä ainetta lisäävässä valmistuksessa lopputuote valmistetaan kerros kerrokselta ruiskuttamalla. Valmistus voidaan myös tuoda takaisin lähemmäs kuluttajaa, mikä osaltaan vähentää ympäristökuormitusta. Olemme mahdollisesti palaamassa kisällitalouteen, jossa tuotteet valmistetaan nopeasti, laadukkaasti ja täysin räätälöidysti kuluttajan lähellä.
Tekoja tarvitaan nyt
Maapallon väkiluku jatkaa kasvuaan ja kuluttavaa keskiluokkaa tulee koko ajan lisää. Tarvitsemme radikaalin tuottavuusloikan, jonka työkalut ovat jo olemassa: 2000-luvun teknologiat, kuten tekoäly, puheohjaus ja digitaalinen valmistus mahdollistavat heikentyneen huoltosuhteeseen liittyvien ongelmien ratkaisemisen parinkymmenen vuoden sisällä.
Kaikkien yritysten pienistä suuriin, julkinen sektori mukaan lukien, tulee ottaa nämä teknologiat käyttöön mahdollisimman pian. Kukaan ei voi tarkalleen tietää, mihin olemme menossa ja mikä asia ottaa tuulta alleen ennen muita. Tärkeintä on lähteä mukaan tälle matkalle. Muutos on niin nopeaa, että on vain aloitettava jostain, kokeiltava erilaisia asioita ja opittava niistä. Mistä sinä aloitat?
Jarkko Huhtaniitty
HP Suomi
toimitusjohtaja
Lisää vaikuttajalta Jarkko Huhtaniitty
Lisää kategoriasta Tulevaisuus
