Bonfire.fi

Henkinen työhyvinvointi – miten sitä voi kehittää?

Kirjoitin aiemmin siitä, miltä 2020-luvun henkinen työhyvinvointi näyttää. Kuten tuolloin lupasin, tässä vielä muutama ja varmasti kaikille sopiva vinkki oman työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tiedämme lukuisista henkiseen työhyvinvointiin keskittyvistä tutkimuksista, mitkä asiat vaikuttavat työntekijöiden kokemukseen omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Tietyt asiat toistuvat lähes kaikissa organisaatioissa tutkimusasetelmasta tai organisaation koosta riippumatta. Nämä viisi asiaa vaikuttavat  merkittävästi siihen, miltä minun ja koko muun yhteisön työhyvinvointi näyttää:

  1. Autonomian kokemus
  2. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen
  3. Palveleva johtajuus eli olemme työpaikalla toisiamme varten
  4. Palautuminen
  5. Oman työn tuunaaminen / muokkaaminen

Miten näitä voidaan toteuttaa käytännössä? Alta löydät juuri sinulle poimitut ehdotukset, joilla saat varmasti positiivisia vaikutuksia itsessäsi ja organisaatiossasi. Mikset aloittaisi jo tänään?

Autonomian kokemus

Deloitten raportissa autonomian kokemus oli joko hyvin tai ylipäätään tyytyväisellä tasolla vain noin 40 % työntekijöistä. Yli 60 % työntekijöistä kokee, että ei voi tehdä omaa työtään koskevia päätöksiä. Tämä on todella huolestuttava luku, kun tiedetään meidän kaikkien kapasiteetti ajatteluun ja kykyyn tehdä päätöksiä. Autonomian kokemus vaatii kulttuurin, jossa oppiminen – vanha termi on epäonnistuminen – on sallittua sekä luottamus yksilöiden välillä organisaation asemasta riippumatta on vahva. Tämä vaatii psykologisen turvallisuuden kokemuksen ihmisten välillä. Autonomia ei synny etätyöllä tai hienoilla työntekijöiden päättämillä eduilla, vaan sen pitää olla osa kulttuuria ja päivittäistä vuorovaikutusta organisaation sisällä. Tavoitteena on luoda kulttuuri, jossa me kaikki voimme tehdä mahdollisimman paljon työtämme koskevia päätöksiä. Kyse voi olla työn tauottamisesta, etätyöstä, asiakaspalvelutilanteesta, pienimuotoisesta hankinnasta tai oman työn muokkaamisesta mielekkäämäksi.

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen

Palautteen antaminen on maailman yksinkertaisin asia, mutta silti vaikea toteuttaa arjessa. Se on yksi vahvimmista henkisen työhyvinvoinnin lähteistä, joka on vielä alati uusiutuva sekä ehtymätön. Jokainen päivä on mahdollisuus vaikuttaa kollegan, tiimiläisen tai esimiehen henkiseen hyvinvointiin antamalla hänelle rakentavaa, ei siis pelkästään positiivista, palautetta. Samanaikaisesti meidän kaikkien on hyvä opetella vastaanottamaan ja kiittämään palautteesta. Kiitollisuuden tunne saadusta palautteesta sekä sen osoittaminen antajalle voimistaa vaikutusta entisestään. Muista antaa palautetta tai osoittaa kiitollisuuttasi heti kun tilanne on tapahtunut. Viiveellä annettu palaute ei vaikuta niin voimakkaasti hyvinvointiimme.

Palaute on työyhteisön uusiutuva energia

Oman työn muotoilu

Työn imua kehitetään yleensä työtä tuunaamalla (Job crafting). Autonomian kokemus on sitä, että saa päättää tai vaikuttaa omaan työhön liittyviin asioihin. Työn tuunaaminen on käytännössä oman työn muokkaamista paremmin omiin vahvuuksiin sopivaksi, mielekkäämmäksi, merkityksellisemmäksi ja sopivan haasteelliseksi. Osa meistä muotoilee jopa työsuhdettaan freelanceriksi tai verkostoyrittäjäksi löytääkseen vahvemmin oman tavan tehdä työtä. Työn tuunaaminen on huomattavasti laajempi kokonaisuus, joka sisältää myös oman ajattelutavan sekä työssä päivittäin tapahtuvat keskustelut kollegoiden ja/tai asiakkaiden kanssa. Voimme tutkitusti muokata omaa työhyvinvointiamme muuttamalla tapaamme ajatella vuorovaikutustilanteissa.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on äärimmäisen haasteellista tehdä aikataulutetun arjen keskellä. Kokeile ensi kerralla, kun asiakas soittaa reklamaation tai muuten ikävän puhelun, että otat sen arvokkaana oppimiskokemuksena sekä oman toiminnan kehittämisen syötteenä. Jo pelkästään tämä muuttaa oman asenteesi puhelun toisessa päässä olevaa henkilöä kohtaan. Näin olet itse positiivinen ja iloinen, minkä todennäköisesti toinen kuulee äänestäsi.

Palveleva johtajuus

Mitä on palveleva johtajuus? Palveleva johtajuus on ensinnäkin vastuun ottamista ja kantamista. Toiseksi, se on kollegan, esimiehen, johtajan tai tiimiläisen omassa työssä ja tavoitteessaan onnistumisen tukemista. Se on palautteen antamista ja ottamista, työn merkityksen rakentamista omien toiveiden ja vahvuuksien perusteella. Lisäksi palveleva johtajuus on toistemme auttamista ja palvelemista siksi, että haluamme toisen pärjäävän ja voivan hyvin. Palveleva johtajuus on tavoitteellista toimintaa sekä oman egon unohtamista organisaation eduksi. Viimeisenä muistutan vielä, että palveleva johtajuus ei ole johtajan tai esimiehen rooli vaan se on meidän kaikkien tehtävä kaikissa eri rooleissa.

Palautuminen

Iso osa palautumista tapahtuu vapaa-ajalla eli työpäivän ulkopuolella, sekä yöllä. Unesta on varmasti puhuttu riittävästi viime vuosien aikana ja hyvä niin. Tämä on asia, jota itsekin harjoittelen joka päivä. Kuinka jättää ne kaikki kiinnostavat keskustelut somessa käymättä tai netistä löytyneet artikkelit lukematta. Tiesithän, että voit palautua jo töissä tai kotimatkalla? Töissä helppoa palautumisen keinoja ovat työn rytmittäminen ja hetkittäinen joutilaisuus. Tauko ei siis tarkoita somessa notkumista, vaan aitoa joutilaisuutta. Jos haluat lisää tehoja joutilaisuudesta niin mene kävelylle ulos tai parhaimmassa tapauksessa luontoon tai puistoon. Jos et pääse kävelylle, niin jopa oman lempipaikan ajatteleminen johtaa parempaan hyvinvointiin ja palautumiseen.

Tiesithän, että voit palautua jo töissä tai kotimatkalla?

Opettele myös keinot palautua kotimatkalla, olet sitten julkisilla liikenteessä tai rattiraivon keskellä. Meillä jokaisella on oma tapamme laskea kierrokset alas ja käsitellä päivän stressaavat tilanteet. Näin olemme parempia vanhempia, ystäviä, treenikavereita tai puolisoita, kun saavumme kotiin tai harrastuksiin. Yksi keino voi olla mindfulness, toinen musiikin kuuntelu. Kolmas meistä kuuntelee äänikirjaa ja neljäs kirjoittaa kiitollisuuskirjaansa päivän mietteet. Olennaista ei ole se, mitä teet, kunhan tunnistat sen vaikutukset itseesi. Ja muistat toistaa tätä päivittäin. Itselläni paras keino nollata ajatukset on musiikin kuuntelu. Huomaan aina Spotifyin valinnoista millä tuulella olen lähtenyt töistä tai kaipaanko millaista energisointia bussimatkallani.

Mitä työpaikalla voidaan tehdä sen eteen, että henkinen työhyvinvointi kehittyy?

  1. Luottakaa toisiinne ja kehittäkää yhdessä autonomiaan sekä palvelevaan johtajuuteen perustuva kulttuuri.
  2. Antakaa toisillenne lupa ja työkalut tuunata työtänne mielekkäämmäksi perustuen vahvuuksiinne.
  3. Luokaa palautteen antoon ja vastaanottamiseen vaadittava psykologinen turvallisuus.
  4. Opetelkaa yhdessä palautumaan ja tunnistamaan tarve sille.

Siinä on lyhyt ohjenuorani inhimillisempään ja hyvinvoivaan kulttuuriin, jota voimme kaikki alkaa rakentamaan jo tänään!

Teemu Jantti

Teemu Jäntti

Emooter

Co-Founder, Biz Development

Ihmisten ja työyhteisöjen työhyvinvoinnista innostunut yrittäjä. Lisää työn imua ja merkityksellisyyttä työelämään.

Lisää vaikuttajalta Teemu Jäntti


Lisää kategoriasta Työhyvinvointi