Entä jos korona olisi iskenyt 2010?

Jos maailmanlaajuinen pandemia olisi sattunut puhkeamaan kymmenen vuotta sitten, olisivat yritykset kärsineet siitä enemmän kuin nyt.

Tökkivien Teams-palaverien ja puuduttavien kotitoimistopäivien toistuessa samanlaisina on helppo purnata siitä, miten hankalaksi elämä on mennyt koronan takia. Ja onhan se hankalaa, ja ihan etenkin virus on hankaloittanut matkailun, elämysten ja palveluiden parissa toimivien yritysten toimintaa.

Suomi vuosikymmen sitten

Mutta tehdäänpä ajatusleikki ja hypätään maaliskuuhun 2010. Teamsia, Mobile Payta, Woltia, Instagramia tai TikTokia ei vielä ole olemassakaan. Sosiaalinen media tarkoittaa IRC Galleriaa ja Facebookia. Spotify herättää hiljalleen huomiota, mutta harva suomalainen suostuu vielä maksamaan musiikin suoratoistosta. Puhelimet toimivat 3G-yhteydellä ja älypuhelimissa on kamerat vain takapuolella – selfiekulttuuria ei vielä ole.

Netflix oli tarjolla vasta Yhdysvalloissa. Jos olisi halunnut ”ahmia” sarjoja ja elokuvia – sana, jota ei vielä yhdistetty ohjelmien katseluun – olisi voinut tuijottaa DVD-levyjä yhteen putkeen tai istua television äärellä katsomassa, mitä sieltä kulloinkin sattui tulemaan. Televisiouutisten kohdalla ruutuun olisi astellut pääministeri Matti Vanhanen kertomaan poikkeuslain käyttöönotosta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on otettu valtava digiloikka. Ajattele etätyöpäivää kotitoimistolla 2010: tämän päivän tavallisista 100 MB:n nettinopeuksista saatiin vain haaveilla, ja isojen tiedostojen siirto kollegoille olisi pilven sijaan tapahtunut fyysisen USB-tikun välityksellä. Etäpalaveri olisi todennäköisimmin hoidettu ryhmäpuheluna.

Koronavilkkua tai muuta älypuhelimiin perustuvia jäljitystapoja ei olisi ollut mielekästä tehdä, sillä sovellusten käyttäjiä oli vasta vähän. Woltia ja Foodoraa ei ollut, joten ravintoloiden kotiinkuljetus olisi ollut puhelimen ja paikan oman auton varassa – maksu tietysti käteisellä kuskille! Tapahtumakävijöiden nimien kirjaaminen tartuntajäljityksen vuoksi olisi varmaankin hoitunut kynän ja paperin avulla.

Joustava yritys selviytyy pienimmin vahingoin

Vain kymmenen vuoden aikana koko elämämme on siis kokenut digitaalisen mullistuksen. Sen ansiosta yritykset ovat voineet sopeutua koronakriisin aiheuttamiin nopeisiin muutoksiin. Olemme nähneet uusia toimintatapoja vähän joka alalla: kouluissa on kokeiltu etäopetusta ja lääkärit ovat pitäneet videovastaanottoja, päivittäiskauppojen kotiinkuljetukset ovat yleistyneet vauhdilla ja taiteilijat ovat keksineet uusia muotoja esittää teoksiaan.

Nykyään kuka tahansa ”toimistotyöläinen” voi yhtä hyvin työskennellä kotona, vaikka vielä vuosi sitten monessa yrityksessä asiaa epäiltiinkin. Pandemia pakotti työmme ja vapaa-aikamme muuttumaan, mutta monella tapaa muutos on ollut positiivista.

Yritykset, joissa joustavuus niin teknologian kuin työntekijöidenkin suhteen on ollut jo valmiiksi suurta, ovat pärjänneet tässä muutoksessa parhaiten. Tästä kannattaakin ottaa oppia ja tutkia, mikä omassa yrityksessä toimii ja mikä on ehkä vanhentunutta tai turhan jäykkää nykymaailmassa. Korona on ehkä tullut jäädäkseen, mutta uusia kriisejä tulee aina. Mitä enemmän voimme oppia tämän vuoden kokemuksistamme, sitä paremmin olemme valmistautuneita seuraavaan muutokseen – sillä eikö olekin niin, että vain muutos on pysyvää!