Digitalisaatio aiheuttaa epämiellyttävän tunteen vatsanpohjassa – mutta tiedätkö miksi?

Anna M. Lehto

Digitaalinen transformaatio on tänä syksynä läsnä useammissa neukkareissa ja Teamseissa enemmän kuin koskaan ennen. Miksi digimuutosta koskevista keskusteluista kuitenkin lähdetään usein epämiellyttävän fiiliksen kanssa: Mistä aloittaa ja mitä tämä tarkoittaa juuri meille?

Kysyin LinkedInissä keväällä 2021, miksi digitaalinen transformaatio takkuaa. Yli sadan vastaajan otannalla suosikkivastaus oli, että kulttuuri ei taivu muutokseen. Kulttuuria on kuitenkin helppo syyttää, joten kaivoin pidemmälle. Erottelin esiin pelkästään ylimmän johdon vastaukset, ja siellä korostuikin toinen vaihtoehto: digitaalinen transformaatio yllättää laajuudellaan.

Väitän, että juurikin tuo muutoksen laajuus on mysteerisen epämiellyttävän tunteen takana. Laajuus tarkoittaa isoa muutosta ja iso muutos isoja riskejä.

70 prosenttia digimuutoksista epäonnistuu

Useasti siteeratun McKinseyn tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta muutoshankkeesta epäonnistuu. Miksi? Usein siksi, että johto ei ole täysin omaksunut muutoksen läpitunkevuutta, vaan pyrkii asettamaan muutokselle rajat. Kun muutos paketoidaan esimerkiki tietokantahankkeeksi, niin se istuu paremmin paitsi kirjanpitoon, myös ihmisen luontaiseen tapaan ajatella. Tässä ajassa teknologia on se laatikko, johon ameebamaisesti rönsyilevää muutosta yritetään sovittaa.

Tässä on ensimmäinen, ja kenties tärkein vinkki selkeyttämään digimuutoshanketta: kyse ei ole teknologiasta. Toki teknologia on muutoksen liikkeelle paneva voima, uusien ajatusten ja mahdollisuuksien herättäjä. Ilman muuta. Mutta teknologia on suhteellisen helppoa. Sen edellä ja perässä tulee isompia asioita: uudet prosessit, uudet kompetenssit, jopa uusi liiketoimintamalli ja uusi arvoketju.

Monelle firmalle nämä asiat eivät olleet lainkaan agendalla, kun päätettiin digimuutoksen nimissä päivittää ERP pilveen tai tehdä sovellus. Yhtäkkiä itsessään jo monimutkainen järjestelmähanke onkin muuttunut koko firman muutosprojektiksi.Tai siltä se tuntuu, vaikka oikeasti järjestelmähanke oli koko ajan vain isomman muutoksen ilmentymä.

Muutos ei mene kerralla maaliin

“Ruoan verkkokaupan kanssa kitkuttelu oli pitkään sellaista kuolleen aivokäyrää”, sanoi Keskon Chief Digital Officer käydessään Tee ite paremmin-podcastin vieraana.

Mutta kas, vuonna 2020 ruoan verkkokauppa otti suurimmillaan jo 5 prosentin osuuksia markkinasta. Ja kasvu oli alkanut jo ennen pandemiaa.

On raikasta kuulla isolta toimijalta, että ei, koko homma ei ole mennyt maaliin kerralla. Keskolta voi kuitenkin moni pieni ja suuri yritys ottaa vinkkiä omaan digituskaansa:

1. Hyväksy muutoksen laajuus

Digimuutos tuo todennäköisemmin tuloksia ja kasvattaa kilpailukykyä, kun hyväksyy, että kyse ei ole yksinomaan teknologiasta. Laita teknologiainvestoinnin lisäksi syrjään budjettia prosessien muutokseen, kompetenssien rakentamiseen ja yleiseen kulttuurin muutokseen.

2. Johto johtaa muutosta

Keskon Anni Ronkainen kertoo, että yrityksen nykyinen digitaalinen muutos lähti 2015 uuden pääjohtajan tasolta, osana koko liiketoiminnan kehitystä. Myös tutkimukset todistavat, että digitaalinen muutos vaatii onnistuakseen taakseen vahvaa johtajuutta. Miksi? No, mitä laajempi muutos, sen isommat riskit. Kukaan muu kuin johto ei voi ohjata yritystä kohti näin isoja riskejä. Myös asiantuntija- ja työntekijätaso tunnistaa riskit ja hakee silloin varmistusta johdosta: menemmekö todella rohkeasti uutta kohti?

3. Katso pitkälle ja toimi soihdunkantajana

Digitaalinen transformaatio ei hetkauta liiketoiminnan lukuja yhden kvartaalin aikana tai edes yhden tilikauden osin. Kun puhutaan yhtä suuresta muutoksesta kuin esimerkiksi lentoliikenteen yleistyminen, tapahtuu muutos pikku hiljaa, mutta sen vaikutukset ovat massiiviset. Siksi tahtoa ja staminaa pitää löytyä. Keskolla jaksettiin johdossa uskoa kuluttajien käytöksen muutokseen, vaikka verkkokauppaa piti koeponnistella ja hioa ennen lopullisen kasvun alkua.

4. Mittaa liiketoimintamittarein

Digitaalisessa maailmassa lipsahdetaan herkästi mittaamaan asioita hyvin tarkalla tasolla. Päivittäisen tekemisen optimoimiseksi tämä voikin olla hyvä, mutta koko firman etenemistä auttaa tarkastelu ylemmällä tasolla ja liiketoiminnan näkökulmasta. Keskolla on esimerkiksi tarkasteltu digitekemisen vaikutusta lojaliteettiin: miten K-ruoka -sovellus, verkkosisällöt ja verkkokaupassa asioiminen kasvattavat lojaliteettia tai vähentämään kuluttajan aikeita vaihtaa kilpailijalle? (vastaus: oivallisesti). Näin pystytään laskemaan pidemmän aikavälin tuottoa mittaville digi-investoinneille ja kehittämään liiketoimintaa edelleen eteenpäin.

Älä lähde muutosprojektiin, lähde prosessiin

Mitä sitten tehdä sille epämiellyttävälle tunteelle, miten hallita ison riskin kantaminen harteilla digimuutoksen myötä?

No, siihen auttaa se, että ei lähde koko projektiin. Tarkoitan siis, että reilusti toteaa ääneen, että digitaalinen kehitys ei ole projekti, ei teknologiahanke, eikä erillistä liiketoimintaa.
Digitaalinen transformaatio on toimintatapojen muutos lineaarisista tehdastyyppisistä tuotantoketjuista agiileihin, jatkuvaa muutosta paremmin sietäviin toimintatapoihin. Kun tämän ymmärtää, pääsee nopeammin käsiksi oikeisiin muutosta edistäviin kysymyksiin, kuten, onko meillä tekijöitä vetämään agiilia tekemistä? Millaisilla mittareilla mittaamme ketteryyttä? Tai miten arvoketjumme muuttuu, kun toimimme ketterästi?

Kuuntele, mitä Anni Ronkainen paljastaa Keskon digitaalisen muutoksen takaa Tee ite paremmin -podcastissa. Jakson löydät täältä.

Tee ite paremmin on podcast, joka kertoo kaikki markkinoinnista yrityksen ylimmälle johdolle. Ota kuunteluun!

Anna M. Lehto

70/30 Digital

Founder & CEO

Anna M. Lehto on digitaalisen transformaation ja markkinoinnin muutoksen edistäjä. Lehto tulkitsee muutosta niin yhteiskunnallisena ilmiönä kuin yritysten arjessakin. Hän on myös 70/30 Digital -nimisen yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.