Bonfire.fi

Bonfiren Leirinuotiolla vieraileva Jyri Häkämies: “Vastuullisuus ei ole sitä, että ei nähdä muutostarpeita, tai ei reagoida niihin”

Bonfiren Leirinuotiolla-sarjassa tavataan bisneselämän ja yhteiskunnan vaikuttajia. He katsovat uraansa taaksepäin sekä pohtivat näkemyksiään tämän hetken merkittävimmistä ilmiöistä.

Tällä kertaa Bonfire.fi-bisnesmedian päätoimittaja Harri-Pekka Pietikäisen vieraaksi saapuu Jyri Häkämies, pitkän linjan poliitikko ja ministeri, sekä nykyinen Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja. Haastattelu on tehty marraskuussa 2020.

Puolustusministerin tehtävät veivät tapaamaan Obamaa

Jyri Häkämies päätyi politiikan pariin jo nuorena. Asian pariin veti kiinnostus yhteisiin asioihin sekä halu vaikuttaa.

Kokoomukseen liittyminen oli Häkämiehelle itsestään selvä valinta. “Minunhan kotini oli kokoomuslainen. Isänihän (Erkki Häkämies) oli kansanedustaja. Siinä mielessä ei mikään ihme! Toisinaanhan käy kyllä sitten toisin päin, että protestoidaan sitä kodin oppia. Mutta minulle tämä oli selvä valinta”, Häkämies kertoo taustastaan.

Omalta poliittiselta uralta on vaikea valita vain yhtä erityisen merkittävää hetkeä. Häkämiehen mieleen nousee esimerkiksi nimitys puolustusministeriksi vuonna 2007, osana Matti Vanhasen toista hallitusta.

“Ja sitten tietysti Venäjä-puhe ja sen jälkipuinti – se kantaa toisinaan vieläkin”, Häkämies naurahtaa ja lisää: “Siinä oli omat hetkensä, että se ei tuntunut aina ihan niin hyvältä valinnalta.”

Merkittävin ja mieleenjäävin henkilö politiikan saralta on sen sijaan helpompi nimetä: kohtaaminen presidentti Barack Obaman kanssa osana Lissabonin Nato-kokousta vuonna 2010.

“Barack Obama päätti Yhdysvaltain presidenttinä käydä kaikkien maiden delegaatiot läpi. Hän tuli siihen, ei ollut minuuttia tai kahta pidempään, mutta se jäi mieleen. Otti kyllä tosi nopeasti sen tilanteen haltuun”, Häkämies kertoo ja lisää, ettei ole tosiaan ainut, joka pitää Obamaa karismaattisena ja taitavana puhujana.

Ei tarvetta kilpailla kannatuksesta

Häkämiehelle siirtyminen politiikasta EK:n johtoon ei ole ollut vaikea. “Tässä on paljon samaa eli olin ennen vain pöydän toisella puolella, vaikutettavana ja tekemässä päätöksiä. Nyt yritän siellä toisella puolella vaikuttaa, viedä viestiä ja ajaa asioita. Tässä mielessä paljon yhtenäistä, vaikka roolit ovat eri”, Häkämies kuvailee.

Politiikassa toimiessa työssä oli kuitenkin mukana erilaista painetta ylläpitää omaa ja puolueensa kannatusta.

“Politiikasta voin sanoa, että onhan se aika hektistä. Minähän en ole koskaan ollut puoluejohtaja, mutta heitähän mitataan kuin pörssikursseja. Jos kannatus menee alaspäin, niin tulee paineita. Minäkin olen ollut politiikassa hyvinä ja huonoina aikoina”, Häkämies kertoo. Hän sanoo, että nykyisessä työtehtävässä ei koe täysin samanlaista painetta, kun edessä ei ole vaaleja.

“Politiikassa on enemmän vääntöä ja vastustajia, koska kilpaillaan samoista äänistä. Joskus sanoin silloiselle kollegalleni Lauri Lylylle, että me ei kilpailla samoista äänistä. Hänellä on SAK:n äänet ja minulla EK:n äänet. Kun ei ole tällaista kilpailutilannetta, voidaan ottaa asiat asioina.”

Poikkeuksellinen vuosi on vaikuttanut kansainväliseen liiketoimintaan

Koronapandemian vaikutukset ovat olleet luonnollisesti merkittävät myös elinkeinoelämälle.

“Monellakin tavalla. Tällä hetkellä se vaikuttaa tietenkin sillä tavalla, että luvut on miinusmerkkisiä. Sitten tietenkin tämä terveyskriisi eli koska se rokote saadaan ja milloin se on riittävän globaali, että se vaikuttaa meidän elämään”, Häkämies kuvailee koronan vaikutuksia haastatteluhetkellä, syksyllä 2020.

Varovaisuus näkyy taloudessa. Häkämiehen mielestä valtiot ovat kääntyneet sisäänpäin. “Se on tavallaan ymmärrettävää: suojellaan oman maan teollisuutta, laitetaan rajoja kiinni, matkustaminen on vaikeutunut ja lentoliikenne on dropannut”, Häkämies sanoo.

Häkämiehen mukaan tämä on huolestuttavaa Suomen kannalta. “Tässä on tällaisia merkkejä, että jää vähän tällainen isojen peli päälle, ja Suomihan on riippuvainen siitä, että on vapaakauppaa ja vapaata liikkumista.”

Häkämies näkee EU:n tarjoaman tuen ja turvan olevan merkittävää Suomelle. “Jos me oltaisiin EU:n ulkopuolella, niin ei pieni Suomi saisi sanottua moneen asiaan sanaansa. Nyt meidän pitää tietysti huolehtia siitä, että EU:lla, joka on meidän leveämpi hartia, niin on sitä päätöksentekokykyä. Aina ei ole.”

Euroopan unioni saa Häkämieheltä kuitenkin kehuja vapaakaupan edistämisestä. Kiinan ja Yhdysvaltojen vastakkainasettelun Häkämies näkee voimakkaana ja hän toivoisikin, että EU ottaisi tässä tilanteessa paikkansa.

Innovaatioilla globaalien ongelmien kimppuun

Häkämiehen näkemyksen mukaan Suomella on hyviä mahdollisuuksia kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa uusien, merkittävien innovaatioiden avulla. Maailma kaipaa ratkaisuja isoihin ongelmiin.

“Samaan aikaan kun puhutaan tästä koronasta, puhutaan siitä vieläkin isommasta haasteesta pitkällä tähtäimellä eli ilmastonmuutoksesta. Voidaan perustellusti sanoa, että Suomi on uusiutuvan energian kärkimaita. Meillä on hyviä uusia innovaatioita, jotka liittyvät energiaan ja jätteiden käsittelyyn sekä asumiseen. Näillähän on kasvava kysyntä rajojen ulkopuolella”, Häkämies sanoo.

Myös digitalisaatioon Häkämies näkee Suomella tarjottavaa. “Puhutaan, että suomalainen koulutus otti digiloikan. Siinä on varmasti toinen alue.”

Häkämies pitää huolestuttava sitä, että vientiä harjoittavien yritysten määrä on vuoden aikana tipahtanut viidellä tuhannella. “Se ei tarkoita, että ne 5000 yritystä olisi lopettanut, mutta ne ovat lopettaneet viennin yrittämisen”, Häkämies kertoo.

“Tämä on meille tietysti iso kysymys, koska vanha sanonta pitää edelleenkin paikkansa: Suomi elää viennistä ja pikemminkin meillä on ollut pieni tämä määrä ja sitä pitäisi saada suuremmaksi.”

Koronatilanne vaikuttaa erityisesti startuppeihin, joiden tulot eivät ole vielä vakiintuneet. “Yleensä startuppeihin liitetään se haaste, että yrityksessä on usein paljon innovaatioita ja ideoita, mutta vähän huonosti kassavirtaa. Tässä kun korona iskee talouteen, niin yksi leimaava piirre on varovaisuus, näköalattomuus, riskinotto vähenee rahoittajilta”, Häkämies kertoo.

Häkämies pitää edistettävänä sitä, että saamme pääomaa Suomen rajojen ulkopuolelta startuppien kehittämiseen. Tähän liittyy häneen mukaansa kuitenkin myös huolenaihe.

“Mutta sellainen kehityspiirre, että ikään kuin liian nopeasti myytäisiin se startup ulkomaille.  Silloin siitä saattaa jäädä syntymättä jotain sellaista kehitystä tänne Suomeen, joka muutoin tapahtuisi”, Häkämies sanoo.

Yksityisten palvelujen täytyy kehittyä, mikäli ne mielletään julkisia huonommiksi

Koronapandemia on Häkämiehen mukaan näyttänyt, kuinka yksityinen ja julkinen voivat kehittää yhteistyötään.

“Keväällä 2020 meillä oli haasteena, että ei ole tarpeeksi testauskapasiteettia. Meidän viesti oli silloin se, että kaikki testauskapasiteetti, julkinen ja yksityinen, pitäisi valjastaa käyttöön. Se viesti meni vähän huonosti perille, mutta nyt tilanne on olennaisesti parantunut”, Häkämies kertoo.

Häkämies näkee, että julkinen koetaan ideologisesti parempana vaihtoehtona, mikä vaikeuttaa yhteistyön kehittymistä.

“Samoin kun tehdään tätä sote-uudistusta. Meidän ajattelumalli lähti siitä, että päättäjillä pitäisi olla mahdollisuus kartoittaa eri tapoja tuottaa asioita. Mikä sitten on kustannustehokkainta ja laadukkainta, niin päätyä siihen”, Häkämies sanoo.

Häkämies näkee, että julkisten palvelujen näkeminen yksityisiä parempina voi olla vain tottumus. “Esimerkiksi jos yksityisessä terveydenhuollossa käy jokin erehdys, on se herkästi uutinen. Julkisella puolella se ei ole niin.”

“Mutta onhan se myös niin, että yksityisessä toiminnassa on petrattavaa. Kun työnantajani EK liputtaa uudistuvan markkinatalouden puolesta, niin siinä usein keskeisenä sanana on vastuullisuus. Se on muutenkin tänä päivänä yritystoiminnassa hyvin keskeinen asia. Vain vastuullisesti toimien yritys voi pärjätä pitkällä jänteellä”, Häkämies toteaa.

Mutta mitä yritysten vastuullisuus sitten tarkoittaa? Häkämiehen mukaan se tarkoittaa eri yrityksille eri asioita.

“Yrityksen ensimmäinen vastuullinen teko on se, että se pysyy elossa ja menee eteenpäin. Vastuullisuus ei ole sitä, että ei nähdä muutostarpeita, tai ei reagoida niihin”, Häkämies sanoo.

Ympäristövastuun Häkämies kokee olevan jokaisen yrityksen vastuulla. “Ympäristövastuu on tänä päivänä itsestäänselvyys. Yritys, joka laiminlyö sen, menettää ennemmin tai myöhemmin toimintansa edellytykset.”

Lobbaus on tarpeellista – ja se täytyy tehdä pelisääntöjen mukaan

Häkämies hymähtää yhdysvaltaisten sarjojen ja elokuvien tuoneen lobbaukselle vääränlaisen maineen. Hän lisää, että niin maailmalla kuin Suomessa lobbaus mielletään usein oman näkemyksen ja omien etujen ajamiseksi. Häkämies toivoisi, että lobbauksen vaikutus hyvien päätösten tekemiseen tunnistettaisiin.

“Ensinnäkin lobbaus on tärkeää ja tarpeellista. Oli kyse sitten elinkeinoelämästä – jota itse edustan – palkansaajista tai erilaisista kansalaisjärjestöistä. Sillä on tärkeä rooli, että silloin kun asioita valmistellaan, niin kysytään eri intressiryhmiltä, millainen tämä muutos olisi heidän kannaltaan”, Häkämies sanoo.

Häkämiehen mukaan lobbaaminen on parhaimmillaan silloin, kun se edistää hyvien vaikutusarvioiden tekemistä.

“Edelleen lobbaamisen maineessa on parannettavaa. Sillä tulee olla selkeät pelisäännöt ja sen tulee olla läpinäkyvää”, Häkämies lisää. Hänen mukaansa on tärkeää tietää, miten lobbaamista tehdään ja kuka sitä tekee.

Hän nostaa esimerkiksi rekisterit, jotka tekevät lobbaustoiminnasta läpinäkyvää.

“Esimerkiksi EU:n tasollahan on käytössä lobbausrekisteri. Jos minä menen Brysseliin tapaamaan komissaaria tai komissaarin avustajaa, niin minun täytyy etukäteen rekisteröityä ja näin käyntini tiedetään”, Häkämies kertoo ja lisää, että samanlainen järjestelmä on valmisteilla myös Suomeen.

Lepo ja liikunta tuovat potkua päivään

Häkämiehen kiireistä arkea tukevat levosta ja liikunnasta huolehtiminen. “Viime aikoina uni on tullut entistä tärkeämmäksi. Jos tiedän, että seuraavana aamuna on varhainen lähtö, löydän itseni jo Urheiluruudun aikaan sängystä”, hän naurahtaa.

Toiseksi tärkeäksi arjen tukipilariksi Häkämies nostaa liikunnan. Kaksi kertaa viikossa hän treenaa tempausareenalla, noin kerran viikossa pelaa tennistä ja lisäksi myös lenkkeilee.

“Pikemminkin minulla on ollut haasteena se, että välissä on myös lepopäiviä. Tällä iällä pitäisi muistaa myös levätä, jotta se treeni on tehokasta”, Häkämies sanoo.

Häkämies harjoittelee tempausareenalla mieluummin aamuisin. Silloin teknisesti vaativa laji sujuu parhaiten. “Huomenna minulla on iltatreeni ja se menee usein huonommin, sillä silloin mielessä on päivän ajatuksia. Siinä lajissa pitää todella keskittyä. Mutta sitten jos treeni on seitsemältä aamulla, se on aina parempi.”

Liikuntaa Häkämies harrastaa omaksi ilokseen, ei tulossaavutukset mielessään. “Valmentajaltani olen kuullut, että jos päivällä on tulossa jokin tärkeä tapahtuma, kannattaisi aamulla käydä salilla. Se antaa sellaista tietynlaista potkua päivään. Kyllä, sen huomaa vaikkei olisi mitään erityistäkään – paitsi että treeni tuntuu lihaksissa, niin se menee myös tuonne korvien väliin.”

Tulevaisuudessa Häkämies haluaisi jatkaa roolissaan EK:n toimitusjohtaja. Edessä ovat mielenkiintoiset ajat, joissa Häkämies haluaisi olla mukana omalta osaltaan.

“Työmarkkinat ja talous ovat isossa muutoksessa. Korona, koronan jälkeinen aika, globalisaatio… Meillä on paljon uhkia, että isot maat muuttavat pelisääntöjä. Tavoitteenani on olla mukana tässä muutoksessa ja tehdä sitä omaa roolia ja tonttia”, Häkämies sanoo.

Bonfire

Lisää vaikuttajalta Bonfire


Lisää kategoriasta Johtaminen