Ajatusten kierrätyskulttuuri – Miksi toistelemme mantroja ja iskulauseita?
Oletko kyllästynyt lukemaan LinkedInissä ja Twitterissä samoja ajatuksia ja argumentteja viikosta toiseen? Turhauttaako ammattialan jargonin kierrättäminen seminaareissa ja firman työpajoissa? Kaipaatko uusia ideoita ja ajatusjohtajuutta? Haluatko olla mukana luomassa uudenlaista keskustelua?
Työelämästä tuttuja iskusanoja ja -lauseita arvostellaan usein sisällöiltään tyhjiksi ja epämääräisiksi hokemiksi. Ne yhdistetään osaksi niin sanottua johtamispuhetta ja sen maneereja.
Miksi johtajat ja asiantuntijat sitten käyttävät iskusanoja? Miksi fiksuimmatkin johtajat ajautuvat toistelemaan ammattialan ajankohtaisia iskulauseita ja alalla yleisesti hyväksyttyjä puolitotuuksia sen sijaan, että he pyrkisivät kriittiseen omaan ajatteluun?
Keskeinen syy on, että jargonista on hyötyä. Alalla hyväksytyt ajatukset tuovat käyttäjälleen auktoriteettia ja toiminnalle oikeutusta. Ne saavat puhujan kuulostamaan uskottavalta ja vakuuttavalta. Samalla iskusanat suojaavat käyttäjäänsä kritiikiltä: ne mahdollistavat päätösten tekemisen osana ajanhenkeä ja alan yleisiä käytäntöjä. Näin johtaja voi ikään kuin retorisesti ulkoistaa osan vaikeisiin päätöksiin liittyvästä vastuusta, koska voidaan sanoa, että niin alalla on tapana ajatella ja toimia.
Kuten Robert Cluley on todennut mainiossa artikkelissaan ”What makes a management buzzword buzz?”, iskulauseet saavat johtajan ja asiantuntijan kuulostamaan juuri sellaiselta, miltä oletamme, että heidän pitäisi kuulostaa.
Iskulauseilla voi siten viestiä tehokkaasti ja suostutella ihmisiä toimimaan tavoitteidensa mukaisesti. Iskulauseet ovat populistisen retoriikan keihäänkärkiä – ne tukevat ajatusten myymistä laajoille joukoille.
Ongelmana kuitenkin on, että iskulauseet ylläpitävät vanhoja ajattelutapoja ja menneitä rakenteita. Silloin kun ajattelemme ja viestimme vallitsevien oletusten ja odotusten mukaisesti, emme innovoi ja kehitä uutta.
Jos haluamme kehittyä ammattilaisina sekä uudistaa toimialaa ja sen keskustelukulttuuria, tarvitsemme jargonin sijaan toisinajattelua, uteliaisuutta ja kapinallisuutta. Ajatusjohtajat kyseenlaistavat ajattelun konventioita, disruptoivat niitä ja luovat uusia.
Miten siis toimia? Milloin alan jargonia kannattaa hyödyntää, tai missä tapauksissa sitä tulisi välttää? Tässä viisi periaatetta ajatusten myymiseen ja viisi ohjetta ajatusjohtajuuteen.
Käytä mantroja ja iskulauseita, jos haluat:
- Sulautua joukkoon
- Hankkia hyväksyntää
- Vaikuttaa uskottavalta
- Kuulostaa ajankohtaiselta
- Ulkoistaa vastuuta.
Vältä mantroja ja iskulauseita, jos haluat:
- Luoda uutta ja innovoida
- Kyseenalaistaa vallitsevia oletuksia
- Ajatella rohkeasti ja itsenäisesti
- Kehittää ammatti- tai toimialaa
- Erilaistua ja olla kiinnostava.
Nando Malmelin
Head of Renewal / Managing Partner
Capful / Grow Partners
Valtiotieteiden tohtori Nando Malmelin on johdon konsultti ja valmentaja, joka tunnetaan luovuuden, uudistumisen ja johtamisen asiantuntijana. Hän johtaa uudistumista strategiatoimisto Capfulissa sekä toimii partnerina ja valmentajana Grow Partnersissa. Hän on myös viestinnän dosentti Helsingin yliopistossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt esimerkiksi strategisen muutoksen työelämäprofessorina VTT:llä, Professor of practice -toimessa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella sekä kehitysjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä mediayhtiö A-lehdissä. Lisäksi hän on toiminut vierailevana professorina University of Technology Sydneyssä Australiassa. Malmelin on julkaissut lukuisia kirjoja sekä palkittuja artikkeleita kansainvälisissä journaaleissa. Hänen viimeisin kirjansa on nimeltään ”Radikaali uudistuminen – miten johtaa murroksessa”. Hänen uusi kirjansa ”Avoimuus uudelle – tulevaisuuden avaintaito” ilmestyy keväällä 2023.
Lisää vaikuttajalta Nando Malmelin
Lisää kategoriasta Johtaminen
