Bonfire.fi

Yhdeksän yleisintä väärinymmärrystä Bitcoinista

Bitcoin on paljon puhuttu, mutta yllättävän vähän ymmärretty ilmiö. Siihen liittyy paljon vanhaa tietoa ja väärinymmärryksiä. Vanhaa tietoa ja väärinymmärryksiä siihen liittyy paljon, myös keskustelun rajaus saattaa epäonnistua ja ryhdytään keskustelemaan laajemmin kryptovaluutoista bitcoinin sijaan. Tässä artikkelissa keskitytään mahdollisimman paljon Bitcoiniin isolla B:llä eli rahajärjestelmään, ja jonkin verran myös bitcoiniin pienellä b:llä, eli rahayksikköön rahajärjestelmän sisällä.

1. Vain rikolliset käyttävät Bitcoinia

Mielikuva siitä, että vain rikolliset käyttävät Bitcoinia, on peräisin 2010-luvun alusta. Bitcoinia käytettiin huumekauppaan mm. Silkroad-nimisessä palvelussa. Myös Suomessa Bitcoinia on käytetty huumeiden kauppaan, aivan kuten muitakin valuuttoja on käytetty ja käytetään.

Rikolliset luonnollisesti ovat yksi kärkijoukkoja uuden teknologian käyttöönotossa. Sitä mukaa, kun suurempi määrä ihmisiä ottaa teknologiaa käyttöön ja etenkin kun viranomaiset

oppivat teknologiasta, rikosten määrä alkaa tippumaan. Chainanalysis-yhtiön tekemän raportin mukaan kaikista vuonna 2021 kryptovaluuttasiirroista 0,15 % liittyi rikolliseen toimintaan.

Bitcoin avoimena ja kaikille läpinäkyvänä tilikirjana soveltuu heikosti rikollisiin tarkoituksiin.

Vuonna 2020 suomalaisia järkytti Vastaamo-psykoterapiakeskuksen tietomurtotapaus, jossa kiristäjä uhkasi julkaista potilaiden tietoja, mikäli hänelle ei maksettaisi summaa bitcoineissa. Julkaisemalla lompakkonsa osoitteen kuka tahansa voi nähdä, kuinka paljon bitcoineja sinne on siirretty ja milloin niitä on käytetty sekä mihin niitä bitcoineja on edelleen siirretty. Toisin sanoen, vaikka kiristäjä olisi saanut varoja kiristettyä, kaikki tieto siitä oli läpinäkyvästi saatavilla.

Vuonna 2022 suurin osa bitcoinin käytöstä on tavallisten kansalaisten käyttöä. Esimerkiksi El Salvador on laillistanut bitcoinin maksuvälineenä Yhdysvaltojen dollarin rinnalle, bitcoinin toisen kerroksen maksutavat yleistyvät sekä salamaverkossa, että perinteisissä palveluissa kuten PayPalissa ja Stripessä.

Köyhät voivat käyttää sitä rahan siirtoon tai säästämiseen, rikkaat voivat rakentaa sen päälle yrityksiä tai säilöä omaisuuttaan siinä. Bitcoin on kaikille sijaintiin, ikään, sukupuoleen tai mihinkään muuhunkaan ominaisuuteen katsomatta avoin ja kellon ympäri toimiva rahajärjestelmä.

2. Bitcoin on kupla

”Tyypillisesti villitykset eivät kestä 12 vuotta.” – Liikepankki JPMorgan Chase & Co kommentoi Bitcoinia

Tunnettuja talouden hintakuplia ovat esimerkiksi Hollannin tulppaanimania tai Etelämeren osakekupla. Kuplien luonteeseen kuuluu, että ne ovat kertaluonteisia ja lyhytikäisiä.

Bitcoin toimii teknologisesti kuten sen pitääkin, ja olisi väärin kutsua sitä kuplaksi. Bitcoin itsessään ei ole kupla, mutta on totta, että bitcoinin hinta vaihtelee rajusti etenkin lyhyellä aikavälillä katsottuna.

Voimakkaiden nousu- ja laskusyklien syyt ovat johdettavissa omistajien määrän kasvusta, tuotannon säännöllisestä puoliintumisesta sekä tämän synnyttämästä kysynnän ja tarjonnan merkittävästä uudelleen painottumisesta. Bitcoinin hinta kasvaa, kun uuden tarjonnan määrä puoliintuu 210 000 lohkon välein, samaan aikaan bitcoinien kysynnän pysyessä vakiona tai kasvaessa.

Tyypillisesti Bitcoin saa myös enemmän huomiota medialta hinnan noustessa, mikä kasvattaa kysyntää entisestään. Bitcoinin kehittäjä Satoshi Nakamoto osasi arvioida tätä vaikutusta jo verkon syntyvaiheessa kommentoiden: “Kun käyttäjien määrä kasvaa, arvo kolikkoa kohti kasvaa. Silloin on mahdollisuus positiiviseen palautesilmukkaan; käyttäjien määrän lisääntyessä arvo nousee, mikä voi houkutella lisää käyttäjiä kasvattamaan arvoa.”

Lopulta usean tekijän summana bitcoinin hinta ylikuumenee, kun kysynnän määrä ylittää merkittävästi tarjonnan määrän. Jyrkkä hinnan nousu aktivoi puolestaan aiempia omistajia myymään bitcoineja, jolloin hinnan kasvu taittuu lopulta laskuksi tarjonnan ylittäessä kysynnän. Markkina jäähtyy, kun uudet ostajat huomaavat, ettei voimakas nousu voi jatkua ikuisesti ilman välilaskuja.

Bitcoin on avoin ja läpinäkyvä raha sekä rahajärjestelmä, joka on kasvanut nollasta biljoonan dollarin arvoiseksi omaisuusluokaksi suurissa nousu- ja laskusykleissä. Huomioitavaa on, että jokainen hintasykli on päättynyt korkeammalle kuin mistä edellisen hinnan romahduksen jälkeen on lähtenyt liikkeelle. Bitcoinin hinta ei ole koskaan laskenut sen 200 viikon liikkuvan keskiarvon alapuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että pitkäaikaiset omistajat eivät ole joutuneet tappiolle omistuksistaan kovienkaan kurssiromahdusten kohdalla. Dollarimääräisesti bitcoinin markkina-arvo on kasvanut keskimäärin noin 130 % vuodesta toiseen. Bitcoin on siis kerta toisensa jälkeen palkinnut mukana pysyvät omistajansa.

Menneisyyden tapahtumat eivät tietenkään ole tae tulevista tapahtumista. Bitcoinia omistavan on kuitenkin syytä jatkossakin varautua merkittäviin euromääräisiin hinnan muutoksiin. Bitcoin-verkko sen sijaan toimii riippumatta sen verrannollisesta arvosta.

3. Bitcoin on huijaus

Bitcoiniin kohdistuu kritiikkiä siitä, että se on huijaus “suuremman hölmön peli” tai pyramidihuijaus.

Tässä kohtaa on hyvä ymmärtää, että bitcoinin takana ei ole yritystä, perustajia tai säätiöitä. Bitcoinin on luonut nimimerkki Satoshi Nakamoto, mutta hän julkaisi Bitcoinista kuvauspaperin, jonka kuka tahansa pystyy lukemaan. Myös Bitcoinin lähdekoodi on avointa, jota kuka tahansa voi tarkastella.

Bitcoin-rahajärjestelmän näkökulmasta Satoshi Nakamoto ei koodannut Bitcoiniin perustajalle omaa osuutta tai tiettyä määrää bitcoineja.

Satoshi Nakamoto louhi bitcoinin Genesis-lohkon ja sai palkkioksi siitä miljoona bitcoinia. Nuo bitcoinit eivät ole koskaan tähän päivän mennessä liikkuneet.

Bitcoin on siis avointa lähdekoodia ja rahajärjestelmän käyttöönoton näkökulmasta työtodistepohjainen järjestelmä antaa mahdollisimman reilun tavan osallistua bitcoinien liikkellelaskentaan.

Bitcoinin seurauksena maailmaan on putkahtanut yli 18 000 kryptovaluuttaa ja Bitcoinin nimissäkin tehdään paljon huijauksia. Vaikka hienon innovaation ympärillä on paljon huijauksia, ei se tee siitä itsestään huijausta.

4. Olen jo myöhässä

Bitcoinin hinta on lähtenyt liikkeelle nollasta. Tyypillisin bitcoinin ostamiseen liittyvä huoli vuosikymmenen ajan on ollut, että onko omissa hankinnoissaan myöhässä ja onko bitcoin jo liian kallis.

Bitcoinin hintaa pohtiessa on tärkeämpää kiinnittää huomiota yksittäisen bitcoinin hinnan sijasta koko bitcoinvarannon markkina-arvoon. Markkina-arvo lasketaan kertomalla yksittäisen osuuden hinta kaikkien yksiköiden määrällä (esim. 18.6 miljoonaa bitcoinia * 50 000 dollaria = 930 miljardin markkina-arvo). Vertaamalla bitcoinin markkina-arvoa muiden varallisuusluokkien markkina-arvoihin saadaan selville sen suhteellinen hinta.

Varallisuusluokkien suuntaa antavat markkina-arvot:

Bitcoinin markkina-arvolla vaikuttaa olevan tilaa kasvaa, kun sitä verrataan muihin varallisuusluokkiin.

Janne Piiroinen, Jenni Selosmaa ja Toni Heiskanen ovat kirjoittaneet kirjan Bitcoin – rahan vallankumous, joka julkaistaan marraskuussa 2022.

5. Bitcoin ei toimi valuuttana

Useimmiten kuulee, ettei mikään niin volatiili kuin bitcoin voi toimia valuuttana. Tarkemmalla tarkastelulla paljastuu, että bitcoin on vielä varhaisessa käyttöönottovaiheessa ja vaikka hinta on volatiili, vuositasolla tarkasteltuna se on lähinnä volatiili ylöspäin.

Kun bitcoin otetaan laajemmin käyttöön, sen hinta luonnollisesti tasaantuu.

Toinen argumentti bitcoinia vastaan valuuttana liittyy sen varmistuksien hitauteen ja kyvyttömyyteen prosessoida monia transaktiota. Tällaiset ihmiset ovat harvoin kuulleet salamaverkosta, eli Bitcoinin päälle rakennetusta toisesta verkosta, joka mahdollistaa salamannopeat maksut ja siirrot Bitcoinin periaatteiden mukaisesti. Salamaverkko käytetään jo laajasti ympäri maailman ja Suomessakin on paikkoja, jotka hyväksyvät bitcoinia maksuvälineenä ja hyödyntävät salamaverkkoa mm. Timebar, Helsingin Puutarhatarvike, Art of Ground Games jujutsu sali ja Taukobaari.

6. Mitä jos valtiot kieltävät Bitcoinin?

Koska Bitcoin on täysin käyttäjiensä ylläpitämä rahaverkko ja sen käytön estäminen on lähes mahdotonta. Koska käyttöä ei voi estää, kielto ei ole kovin tehokas. Tästä konkreettinen esimerkki on Kiina, joka vuosi toisensa jälkeen kieltää bitcoinlouhinnan. Esimerkiksi edellisen kerran Kiina kielsi Bitcoin louhinnan 2020 syksyllä, ja 2022 kesällä jälleen 21 % Bitcoin-verkon louhintatehosta tulee Kiinasta.

Demokraattisissa tasavalloissa Bitcoinin kieltäminen on juridisella tasolla miltei mahdotonta. Bitcoinin kieltäminen loukkaisi länsimaalaisten ihmisten omistamiseen sekä sananvapauteen liittyviä perusoikeuksia. Bitcoinin kieltäminen olisi ristiriidassa Yhdysvaltojen perustuslain kanssa. Yhdysvaltojen perustuslain 1. lisäys koskee sananvapautta, jonka alle myös avoin lähdekoodi kuuluu.

Bitcoin-ekosysteemiin investointeja tehneiden ihmisten ja organisaatioiden motiivi puolustaa sitä on korkealla. Jo useat miljoonat ihmiset ja useat merkittävät länsimaiset pörssiyritykset omistavat bitcoineja. Suuret pankit, finanssitalot ja maksuliikenneyhtiöt tarjoavat Bitcoinin ympärille liiketoiminnallisesti kannattavia palveluita. Ympäri maailman merkittävissä poliittisissa asemissa olevat henkilöt ovat julkisesti kertoneet omistavansa bitcoinia. Bitcoinia omistavilla tahoilla on halua lobata myönteisen lainsäädännön puolesta.

Etenkin kehittyvissä ja autoritaarisissa maissa hallitusten ja keskuspankkiirien suhtautuminen Bitcoiniin on ailahtelevaa. Vahvan keskusjohdon maissa sensuuri voisi ainakin osittain onnistua, kuten Kiina on näyttänyt esimerkkiä internetin sensuroinnissa. Kiinan valtionhallinto on kieltänyt ulkomaiset kryptovaluutan vaihdantapalvelut sekä kryptovaluutan louhimisen, mutta ei bitcoinien omistamista tai käyttöä.

Myös EU-komissio on pohtinut erilaisia vaihtoehtoja erityisesti kieltää bitcoinlouhinnan käyttämä työntodistejärjestelmä. Toistaiseksi tällaiset ehdotukset eivät ole edenneet, mutta tämän kaltaisia hyökkäyksiä Bitcoinia vastaan on todennäköisesti tiedossa.

On hyvä muistaa, että Bitcoinin kieltämistä voisi verrata yritykseen kieltää Internet tai kirjat. Tosin näistä poiketen Bitcoinin kieltämisen valvonta on vielä vaikeampaa, koska Bitcoinia ei näe mitenkään ja koko bitcoinomaisuutta voi hallita muistamalla 12 palautussanaa.

Peliteorian näkökulmasta Bitcoin-myönteiset maat, kuten El Salvador ja Yhdysvallat, todennäköisesti onnistuvat houkuttelemaan tällaisissa tapauksissa enemmän pääomaa ja osaamista. Vastaavasti Bitcoinin kieltäjät tulevat kärsimään pääoman ja osaajien menettämisestä.

Vaikka Bitcoin kiellettäisiin, sen käyttöä ei voi pysäyttää ja todennäköisesti Bitcoinin kieltänyt kansallisvaltio joutuu myöhemmin tarkastelemaan kiellon viisautta sekä pohtimaan sen kumoamista.

7. Niukka valuuttajärjestelmä ei voi toimia!

Niukkuuteen pohjautuva rahajärjestelmä toimii todistetusti kultastandardin toimesta vuosisatojen ajan. Kultastandardissa etuna inflatoriseen fiat-valuuttaan se, että raha säilyttää ostovoimansa suunnilleen samana. Tämä selviää vertaamalla vaikkapa Yhdysvaltojen dollarin hintaa unssiin kultaa:

Unssi kultaa 1792 = 19,39 $

Unssi kultaa 1842 = 20,69 $

Unssi kultaa 1892 = 20,67 $

Unssi kultaa 1942 = 35,50 $

Kultaunssin hinta pysyi suhteellisen vakaana yli 150 vuotta, mutta enää se ei ole sitä. Nykyään kultaunssin hinta on 1648 $ eli yli 46-kertainen maailmansotaa edeltävään tasoon nähden. Maailmansodat laukaisivat inflaation ja lopulta myös kultastandardista irtautumisen sekä fiat-pohjaiseen valuuttaan siirtymisen.

Bitcoin on disinflatorinen rahajärjestelmä, jossa rahavarannon määrä ja liikkeelle laskenta on julkista tietoa. Käytännössä bitcoin rahavaranto tulee käyttöön 130 vuoden aikana. Pitkä aikajänne tarjoaa mahdollisimman reilun liikkeellelaskennan ja kaikille halukkaille osallistua siihen mukaan. Pitkä käyttöönotto jakso tekee siitä myös vakaan ja ennustettavan rahajärjestelmän, jossa raha säilyttää ostovoimansa ja todennäköisesti myös kasvattaa sitä. Disinflatorinen rahajärjestelmä on reilu sekä kuluttajille, että tuottajille.

Argumentti siitä, että ihmiset eivät osta mitään, mikäli rahan ostovoima nousee jatkuvasti ei ole myöskään pätevä, koska kyllä ihmiset ostavat asioita, joita he oikeasti tarvitsevat, kuten esimerkiksi ruokaa ja hyödyllistä teknologiaa.

Esimerkiksi älypuhelimet ja tietokoneet ovat luonteeltaan deflatorisia, ja vaikka tiedämme, että saamme paremman puhelimen parin vuoden päästä kuin tänään, niin emme jätä puhelinta tai tietokonetta hankkimatta.

Sama ajattelumalli pätee myös niukkuuteen pohjautuvassa rahajärjestelmässä, eli hinnat laskevat, kun tuotantoa on runsaasti. Mutta sellaisella erotuksella että raha säilyttää paremmin ostovoiman.

8. Bitcoin ei voi toimia, koska kukaan ei takaa sen arvoa (kuten keskuspankit takaavat euron tai dollarin arvon)

Bitcoinilla on parempi arvon takaaja kuin yksikään keskuspankki, se on nimeltään vapaa, globaali markkina, jossa bitcoinin hinta määrittyy joka hetki ja kellon ympäri. Valtava ja jatkuvasti kasvava kysyntä sekä rajattu rahavaranto takaa Bitcoinin hinnan.

9. Bitcoin kuluttaa paljon energiaa, siksi muut kryptovaluutat ovat edistyksellisempiä!

Se, mikä vaikuttaa energiatehokkaalta edistykseltä muissa kryptovaluutoissa, on todellisuudessa askel taaksepäin Bitcoinista. Lohkoketjun trilemmaksi käsitetään kolme ulottuvuutta, joista täytyy valita kaksi: tietoturvallisuus, hajautus ja skaalautuvuus. Bitcoinissa on tietoisesti valittu painottaa tietoturvallisuutta ja hajautusta. Hajautus tekee Bitcoinista edistyksellisen innovaation. Puolestaan ne kryptovaluutat, jotka tästä luopuvat skaalautuvuuden ohella, asettavat itsensä riskialttiiksi rahan vallan keskittymiselle ja sille, että eivät tarjoa merkittävää parannusta fiat-valuuttoihin nähden.

Valtaosa Bitcoinin energiankäytöstä vaaditaan Bitcoin-tietoverkon turvaamiseen, ei maksujen käsittelyyn, kuten usein kuullaan väitettävän. Bitcoinissa maksujen skaalautuminen halutaan ratkaista toisen kerroksen ratkaisuissa, joista niin kutsuttu salamaverkko on toistaiseksi parhaiten bitcoinin vertaisverkkoperiaatteen mukaan toimiva ratkaisu. Rahan toinen kerros on käytössä myös nykyisessä rahajärjestelmässä erilaisten yritysten kuten VISA, Mastercard tai PayPal kautta. Itseasiassa esimerkiksi Mastercard kovasti on tekemässä omaa toisen kerroksen ratkaisuaan bitcoinmaksuihin. Salamaverkko eroaa yritysten tarjoamista ratkaisuista sillä tavalla, että tarvitset ainoastaan vertaisverkkoperiaatteella toimivan sovelluksen, ja etkä näin ole riippuvainen kolmannen osapuolen tarjoamista palveluista lainkaan. Salamaverkko ja Bitcoin mahdollistavat koodin voimalla kaiken suuruiset rahansiirrot mistä päin maailmaa tahansa, minne päin maailmaa tahansa viikon jokaisena päivänä minimaalisella kustannuksilla ja ilman välikäsiä.

Joku toinen kryptovaluutta voi väittää tekevänsä saman tempun vielä nopeammin ja energiatehokkaammin, mutta sen jälkeen tarkasteluun kannattaa ottaa aikaisemmin mainitut ominaisuudet, kuten hajautus ja tietoturvallisuus:

Bitcoin on alusta asti ollut avoin rahajärjestelmä, johon kuka tahansa voi osallistua esimerkiksi louhimalla, ylläpitämällä solmua tai kehittämällä sitä paremmaksi. Perusperiaatteet bitcoinissa pysyvät muuttumattomina, mutta päivityksiäkin siihen tulee. Valintoja, jota bitcoinin historiassa ei ole valittu tehdä, on tietoturvan ja hajautuksen laskeminen skaalautuvuuden nostamiseksi. On tärkeää, että Bitcoin on tietoturvallinen ja globaalisti hajautettu rahan verkko, johon kuka tahansa voi osallistua. Bitcoin on kaikille, ja siksi se on niin vahva.

Loppukaneetiksi voidaan todeta, että koska bitcoin on kaikille, se mahdollistaa koko globaaliin yhteisön luovuuden. 65 % bitcoiniin käytettävästä energiasta tulee uusiutuvista energialähteistä ja se osuus on suurempi kuin muilla toimialoilla. Bitcoin-louhinnassa hyödynnetään paljon myös hukkaan menevää energiaa tai sellaisia energianlähteitä, joita ei muuten voida hyödyntää, näistä esimerkkejä ovat tulivuoret, kaasukentät tai öljynporauslautat. Esimerkiksi Texasissa bitcoinlouhijat toimivat energiaverkon tasaajina, ne ostavat sähköä silloin kun se on halpaa ja sammuttavat laitteet, kun energian hinta kallistuu. Myös naapurimaassamme Ruotsissa energiayhtiö Vattenfall sanoo, että bitcoinlouhinta vahvistaa energiaverkkoa juuri tämän kysyntäjouston ansiosta.

Bitcoinin tietoturva vaatii paljon energiaa, mutta sekin on vain 0,44 % kaikesta maailmassa hukkaan menneestä energiasta. Tehotonta tai energian haaskausta bitcoin ei ole. Päinvastoin bitcoin tekee ihmisen toiminnasta pitkäjänteisempää ja viisaampaa, eli sellaista, jossa energiaa ei nimenomaan haaskata, vaan sitä käytetään viisaasti rakentaviin tarkoituksiin.

Bitcoin on kenties kryptovaluutoista vanhin, mutta käyttöönotto on verrattavissa internetiin -90 luvun puolivälissä ja olemme siis edelleen varhaisessa vaiheessa koko käyttöönotossa. Meillä kaikilla riittää oppimista bitcoinista ja sen potentiaalista. Jotta yhä useammalla perusasiat olisivat hallussa, olen kirjoittanut yhdessä Toni Heiskasen ja Jenni Selosmaan kanssa kirjan Bitcoin – rahan vallankumous, joka julkaistaan 22.11.2022. Pääset ennakkotilaamaan kirjan tästä!

Teksti: Janne Piiroinen

Bonfire

Lisää vaikuttajalta Bonfire


Lisää kategoriasta Talous